Kissoja on monenlaisia ja eri rotuisia, mutta niiden vartalot toimivat pääasiassa samalla tavalla. Niillä on muiden saalistajien tavoin nopeat refleksit ja joustavat kehot, jotta vaarojen pakeneminen tai saaliin kiinniottaminen onnistuu. Ymmärtääksesi kissan käyttäytymistä ja niiden kehon toimintaa saat tästä lisätietoa kissan anatomiaan (kuinka se on rakennettu) ja fysiologiaan (kuinka se toimii).
KISSAT NÄKEVÄT HYVIN PIMEÄSSÄ
Kissan silmän rakenne antaa sille hyvän pimeänäön, joka on tärkeä osa kissan anatomiaa. Kissan näkökenttä on 285 astetta ja noin puolet silmien näkökentistä ovat päällekkäisiä. Kissat ovat tunnetaan terävästä ja hyvästä pimeänäöstään. Tutkijat ovat selvittäneet, että öisin aktiivisten nisäkkäiden silmät eroavat muiden eläinten silmistä ja kissa näkee pimeässä kuusi kertaa ihmistä paremmin. Niiden silmissä on miljoonia pieniä linssejä, jotka vangitsevat valoa, joten pienikin valon määrä pimeydessä riittää kissalle. Täysin pimeässä ne eivät kuitenkaan luota silmiinsä vaan tuntokarvoihinsa sekä haju- ja kuuloaisteihinsa. Kissan verkkokalvon takana on valoa heijasta pinta, mikä saa niiden silmät loistamaan jos niihin osuu pimeässä kirkkaampaa valoa.
KISSAN ANATOMIA – LUUSTO JA LIHAKSET
Kissan luusto ja lihakset ovat suunniteltu metsästämiseen. Kissan keho koostuu rustoista ja luustosta, joka rakentuu jopa 282 luusta. Luusto varastoi kissan tarvitsemaa fosforia ja kalsiumia. Kissan anatomia ja fysiologia tekee siitä erinomaisen metsästäjän. Kissalla on hyvin kehittynyt lihaksisto, etenkin jaloissa, selässä ja leuoissa, kaikki onnistuneeseen metsästämiseen sopien. Kissalla on erittäin liikkuva, joustava selkäranka. Hyvä liikkuvuus tekee saaliin perässä hiipimisestä helpompaa, myös esteiden alittaminen ja ylittäminen helpottuu joustavuuden ansiosta. Jalkojen ja selän vahva lihaksisto mahdollistaa kissan pystysuoran kiipeämisen kynsien avulla, esimerkiksi puihin. Kynsien rakenne ei ole suunniteltu alaspäin kiipeämiseen, minkä takia kissat usein jäävät puihin jumiin.
IHO JA TURKKI SUOJELEVAT JA LÄMMITTÄVÄT
Ihon ja turkin tarkoitus on suojella kissaa. Ihon rauhaset erittävät myös feromoneja, joita kissa käyttää merkkaamaan reviiriään. Tästä syystä huomaat kissasi hankaavan itseään huonekaluja vasten kotona. Kissan turkkin on hyvin tiivis ja kun karva on täysin kasvanut se ei enää pitene. Turkissa on kolmea erilaista karvaa, joilla kaikilla on oma funktionsa, niin lyhyt- kuin pitkäkarvaisilla kissoilla.
- Peitinkarva on uloimmainen kerros sileitä ja tasaisia karvoja. Tämä antaa kissalle sen värin ja suojaa sitä kosteudelta..
- Aluskarvaon peitinkarvan alla ja antaa lisäsuojaa. Aluskarva on sekoitus karvaa ja villaa.
- Untuvakarva on ohutta ja pehmää karvaa lähinnä kissan vartaloa. Se pitää kissan lämpimänä.
KISSAN ANATOMIA – VATSA JA SUOLISTO
Vatsan ja suoliston on toimittava hyvin, jotta kissan syömän ruoan ravinteet imeytyvät. Kissan syljessä ei ole ihmisen syljen tavoin ruoansulatusentsyymejä, joten ne eivät pureskele ruokaansa yhtä pitkään. Kissan ruoansulatus alkaa vatsassa. Ruokaa hajoaa ruoansulatuskanavassa, jotta ravinteet pääsevät imeytymään. Entsyymit sulattavat tehokkaasti rasvaa ja proteiinia, mutta hiilihydraattia huonommin. Tästä syystä kissan ei pidä syödä paljon hiilihydraatteja. Kissan vatsa on PH-arvoltaan erittäin hapokas, mikä pitää sen puhtaana ja antaa luonnollisen suojan ruoansulatuselimistön tulehduksia vastaan.
