Aikuisia koiria ei enää nykypäivänä madoteta vanhaan tapaan ”varmuuden vuoksi”. Syy tälle muutokselle on se, että madottamatta jättäminen vähentää riskiä resistenssin kehittymiselle matolääkkeitä vastaan, silloin niistä ei ole enää hyötyä loista vastaan. Sen sijaan koiralta otetaan näyte jos sillä epäillään matotartuntaa. Näyte osoittaa minkälainen mato koiralla mahdollisesti on, esimerkiksi pyörömato tai lapamato. Jos olet matkustamassa koirasi kanssa sinun tulee tarkistaa minkälaiset säännöt kohdemaassa on ja mikä pätee palatessasi kotiin.
PENTUJEN JA IMETTÄVIEN NARTTUJEN MADOTTAMINEN
Useimmilla pentukoirilla on pyörömatoja, sillä se välittyy naaraasta jo kohdussa tai rintamaidon kautta. Tästä syystä naaraskoira ja pennut pitää madottaa säännöllisesti. Kysy eläinlääkäriltä sopiva matolääke imettävälle nartulle ja koiranpennulle ja seuraa kyseisen lääkkeen annostusaikataulua.
Mikäli olet äskettäin hakenut pennun kasvattajalta, kysy onko koira saanut kaikki annokset vai pitääkö sinun antaa viimeinen annos itse. Kysy myös mitä matolääkettä pentu on saanut ja minkälaista aikataulua sinun tulisi noudattaa.
AIKUISEN KOIRAN MADOTTAMINEN
Menneisyydessä koirat madotettiin säännöllisesti, mutta suositukset ovat muuttuneet ja nykyisin koiran madottamista suositellaan vain erityistapauksissa koiran ulosteen laboratoriotutkimuksen jälkeen, joka osoittaa onko koiralla matoja. Muussa tapauksessa riski matolääkeresistenssille kasvaa. Resistenssi tarkoittaa, että organismi, tässä tapauksessa mato, kehittää kyvyn sietää lääkkettä, jota käytetään sen karkottamiseen.
Jos epäilet, että lemmikilläsi on matoja voit hankkia testauspakkauksen apteekista. Ulostenäyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi. Analyysi näyttää onko koiralla matoja ja myös minkälaisia.
KOIRAN MATOLÄÄKE
Matolääkkeen tyypin valintaa ohjaa se minkälaisesta madosta on kyse. Kysy eläinlääkäriltä mikä lääke on koirallesi kaikkein paras. Punnitse koirasi ennen lääkkeen antamista, jotta annostus on oikea.
Matolääkkeitä saa niin tabletteina kuin tahnana ja niitä saa apteekeista. Sekä käsikauppatavarana, että reseptillä myytäviä matolääkkeitä on olemassa.
Muista, että madon täydelliseen katoamiseen koiran ulosteesta menee joitakin päiviä, sillä koiran suolistossa on kuolleita matoja jonkin aikaa.
KOIRAN MATOTARTUNNAN OIREET
Matoja ei aina voi nähdä paljaalla silmällä. Pyörömatoa löytyy toisinaan koiran oksennuksesta, kun taas lapamato voi olla nähtävissä koiran peräsuolen lähistöllä. Tästä syystä on hyvä olla tarkkana koiran oksennuksen ja ulosteen suhteen.
Muita merkkejä, että koirallasi on matoja ovat
- ripuli,
- painonlasku,
- kiilloton turkki,
- oksentelu,
- yskä
- heikentynyt yleistila
KUINKA MADOT VÄLITTYVÄT JA KUINKA SUURI RISKI ON
Pennut voivat saada matoja tiineyden aikana ja myös rintamaidon kautta ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tästä syystä pennut ja nartut madotetaan säännöllisesti alkuvaiheessa.
Aikuiset koirat altistuvat yleensä jonkin syömänsä kautta, kuten matoja kantavien pienjyrsiöiden kautta tai syömällä madon munia, joita on koiran lähiympäristössä. Kaupungissa asuvalla lemmikkikoira, jolla on vähemmän kosketuspintaa luontoon, on pienempi riski saada matoja. Metsästyskoirilla, kennelikoirilla, työkoirilla ja matkustavilla koirilla on paljon suurempi riski saada matotartunta. Vapaana kulkevat koirat voivat syödä villejä pienjyrsijöitä, raakaa lihaa sekä sisäelimiä ja niillä on todellinen riski saada matoja.
MATKUSTAVAN KOIRAN MADOTTAMINEN
Eläinlääkärin suorittama madottaminen on matkustamiselle yleinen vaatimus. Ruotsin maatalouslautakunnalla on koirille matkustussuositukset EU:n sisäisiin ja ulkopuolisiin matkoihin. On tärkeä selvittää tarkasti maakohtaiset säädökset. Sääntöjen selvittämisen ja ymmärtämisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, sillä näin välttää mahdolliset ongelmat rajoilla niin lähtiessä kuin saapuessa.
Tietyt Euroopan maat vaativat kansainvälisiltä matkustajilta madottamista ketun kantamaa loismatoa vastaan. Lääkityksen tulee olla eläinlääkärin antama ja rekisteröity koiran passiin. Ota yhteyttä eläinlääkäriisi hyvissä ajoin ennen matkan alkua.
PYÖRÖMATO, LAPAMATO JA HEISIMATO KOIRILLA
Yleisimmät matolajikkeet pennuilla ja koirilla ovat lapamato ja pyörömato. Ne ovat ajoissa hoidettuina suhteellisen harmittomia.
Kettujen kantama lois on koiralle huomattavasti haitallisempi, mutta se on onneksi Ruotsissa erittäin harvinainen.
KOIRIEN LAPAMATO
Lapamatoa tavataan yleensä pennuilla ja nuorilla koirilla. Se on väriltään keltainen ja 6-18 cm pitkä, mikä tekee sen havaitsemisesta koiran oksennuksessa ja ulosteessa melko helppoa. Jos matoja on useampia voi tämä olla koirallesi epäterveellistä.
Lapamato kasvaa pennun suolistossa, matkustaa sieltä keuhkoihin ja aiheuttaa yskimistä. Tätä ei tapahdu aikuisille koirille. Aikuisten koirien kohdalla mato löytyy koiran suolistosta. Toukkavaiheessa madot voivat kulkeutua muihin elimiin, joihin ne jäävät. Toukat aktivoituvat kun koiraa tulee tiineeksi, minkä jälkeen ne voivat tartuttaa myös pennun sikiövaiheessa tai myöhemmin rintamaidon kautta.
Lapamatotartunta on suhteellisen helppohoitoinen. Hoidolla ja madottamisella ei ole pitäaikaisvaikutuksia ja näin koira voi myös saada matotartunnan toistamiseen.
KOIRIEN PYÖRÖMATO
Jos koiralla on pyörömatoja voi madon munien kapseleita nähdä koiran ulosteessa, lähellä peräaukkoa tai hännän tyvessä. Munien kapselit muistuttavat ulkonäöltään riisinjyviä.
Koiraan pyörömato kulkeutuu niin sanotun väliaikaisen isännän kautta. Tämä tapahtuu kun koira syö toisen, matoa kantavan eläimen, kuten esimerkiksi pienen jyrsijän tai jopa matoa kantavan kärpäsen saaden näin tartunnan. Aikuiset koirat ovat pentuja suuremmassa riskissä saada tartunta, koska se tapahtuu aina väliaikaisen isännän kautta. Raakaa lihaa ja sisäelimiä syövät metsästyskoirat ovat suurimmassa riskiryhmässä, kuten myös koirat joilla on kirppuja.
Koirien pyörömato ei johda vakaviin komplikaatioihin jos koira madotetaan välittömästi.
KETTUJEN MYYRÄEKINOKOKKI-LOISMATO KOIRILLAA
Tietyissä maissa kettujen kantama loismato on kaikkein haitallisin matolajike, joka voi vaihngoittaa koiran maksaa, keuhkoja tai muita elimiä, joihin loinen pesiytyy. Tämä loismato on Ruotsissa erittäin harvinainen. Matoa esiintyy pääasiassa maissa, joissa koiria käytetään laajasti paimentamiseen.
Tämä loinen pesii niin isäntäeläimessä (missä täysikasvuinen mato elää) ja väliaikaisissa isännissä (joissa munat kehittyvät toukiksi) ja välittyvät samaan tapaan kuin yleisempi sukkulamato.
Ketuilla on erityinen loinen, joka voi myös tarttua koiriin. Tämä mato aiheuttaa koiran terveydellä vakaavia haittoja. Tästä syystä ketun ulosteen kanssa on syytä olla tarkkana.
Yleinen suositus on madottaa koira jos asuinalueellasi on tämän loismadon riski, mutta ota ystävällisesti ensin yhteyttä eläinlääkäriin.
